Hyvät toverit,

Mitä merkitsee olla vapaa?

Yhteiskunnallisessa mielessä vapautta on yksilön oikeus äänioikeuteen, sananvapauteen sekä tasa-arvoon lain edessä.

Yhdysvaltalainen Freedom House -instituutti listaa vuosittain maailman vapaimmat ja vähiten vapaimmat valtiot. Suomi on 2020-luvullaollut listauksessa useana vuotena peräkkäin muiden pohjoismaiden rinnalla maailman vapain maa. Suomessa on monipuoluejärjestelmä. Kuten hyvin tiedämme, Suomessa puolueet kilpailevat aidosti ja tosissaan vallasta vapaissa ja rehellisissä vaaleissa. Sanan-, uskonnon- ja yhdistymisvapautta kunnioitetaan. Oikeuslaitos on perustuslain mukaan, sekä käytännössä, riippumaton. Naisilla ja etnisillä vähemmistöryhmillä on yhtäläiset oikeudet, vaikka vähemmistöryhmiin kohdistuvaa häirintää ja vihapuhetta ikävä kyllä esiintyykin.

Yksilön elämän kannalta vapaus tarkoittaa, että voi itse päättää tulevaisuudestaan. Yksilöidenvapauden takaa vakaa itsenäinen valtio. Valtiollisessa mielessä itsenäisyys taas on vapauden synonyymi. Valtiollisen vapauden taustalla on rauha. Suomen vapaat kansalaiset asuvat itsenäisessä Suomessa. Nämä ovat meille tavallisen arkielämämme itsestään selvät puitteet, jota harvemmin sen enempää tulee ajatelleeksi.

Venäjän uhattua toisen rajanaapurinsa itsenäisyyttä ja vapautta, suomalaisten turvallisuuden tunne on järkkynyt. Kaltaisessamme maassa, kaltaistemme tavallisten ihmisten arki on hajonnut, ihmisten vapaus on vaakalaudalla. Rauhassa ihmiset voivat valita tulevaisuutensa. Sodan aikana kaikki muuttuu. Kun sota uhkaa, millään muulla ei ole väliä kuin rauhalla. Ihmiset eivät enää saa valita tulevaisuuttaan, vaan joutuvat sopeutumaan, pahimmillaan antamaan henkensä.

Itsestään selvän arvon usein todella ymmärtää vasta sen ollessa uhattuna. Venäjän järjetön hyökkäys Ukrainaan 24.2.2022 on järkyttänyt meitä kaikkia. Ukrainasta tulevan kammottavan uutisvirran myötä ihmistensydämet ovat täyttyneet empatialla ja auttamishalulla, rakkaudella ukrainalaisia kohtaan. Meillä on oman historiamme antamaa kykyä samaistua ukrainalaisten tilanteeseen. Omien vanhempien tai isovanhempien kertomat tarinat Suomen sodista ovat palanneet mieliin.

Venäjän hyökkäys itsenäistä Ukrainaa vastaan rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta. Se on samalla hyökkäys monenkeskistä sääntöpohjaista järjestelmää vastaan. Suomen turvallisuustilanne on tapahtuneen johdosta vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen

Suomen valtiojohto hakee muuttuneeseen turvallisuustilanteeseen sopivaa ratkaisua, jotta sota ei enää koskaan tule meidän rajoillemme, jotta Suomi ja suomalaiset ovat aina vapaita. Tuon ratkaisun hetket ovat käsillä lähiviikkoina. SDP:n puoluevaltuusto kokoontuu kahden viikon päästä lauantaina. Kokouksessa päätetään Sosialidemokraattisen puolueen turvallisuuspoliittisesta linjauksesta. Pääministeripuolueen kannalla tulee olemaan ratkaiseva merkitys ja on hyvä, että tuota linjaa puolueessa ollaan muodostamassa rauhallisesti punniten, perusteellisen keskustelun päätteeksi.

En käsittele Ukrainan tilannetta tänään enempää, mutta ehdotan hiljaista hetkeä Ukrainan sodan viattomille uhreille.

—

Toivo

Politiikassa on kyse yhteiskunnallisten tavoitteiden toteuttamisesta, joskus asioiden puolustamisesta, usein muutoksesta, liikkeestä. Paradoksaalisesti kuitenkin poliittinen puhe generoi varmimmin liikettä, kun puhuja asettuu vastustamaan jotakin, pelottelemaan – enemmin kuin esittäisi vaihtoehtoja.  Ihmiset nousevat helpommin esiin, tai barrikadeille vastustaakseen kuin esittääkseen vaihtoehdon. Etenkin oppositioasemasta vaati rohkeutta tarjota valoa, jos tarjolla on mörköjä.

Hieman yli kolme vuotta sitten Antti Rinne vei SDP:n eduskuntavaalivoittoon. Rinteen puheenjohtajakauden tunnuslauseeksi muodostui: SDP on parhaimmillaan, kun SDP on rohkeimmillaan. Tätä ajatusta noudattaen SDP valitsi viimeksi eduskuntavaaleihin mentäessä puhua toivosta. Ilmeisempi ja yksinkertaisempi tie olisi ollut Sipilän hallituksen teoilla pelottelu, kerran aineistoa riitti. Pelottelun sijaan päätimme puhua tulevaisuudesta, tarjota oman vaihtoehtomme.

Jos meillä olisi mahdollisuus matkata ajassa, palata takaisin huhtikuun 2019 vaali-iltaan, uskoisin tunnelman olevan riehakas. Riehakkaampi kuin tuolloin kolme vuotta sitten, odotuksiimme nähden vaatimattomamman voiton hetkellä. Mikä onni isänmaan kannalta, että Suomen sotien jälkeisen historian merkittävimmän vaalikauden vetovastuussa on ollut nimenomaan SDP. Tuon vaali-illan 0,2 prosenttiyksikön marginaalilla on historialliset vaikutukset. Kukaan ei tuona iltana osannut arvata millaisia mullistavia tapahtumia tulevalle vaalikaudelle tulisi osumaan. Vuosikymmenellekin sirotettuna se olisi paljon. Tästä yleisenä johtopäätöksenä olkoon, että aina kun on mahdollisuus juhlia, kannattaa juhlia. Voitto on aina voitto ja koskaan ei tiedä mitä on edessä.

Lupasimme siis vaaleissa toivoaja muutosta. Sosialidemokraattien johdolla politiikan suunta on nyt muuttunut: Me rakennamme suomalaista yhteiskuntaa oikeudenmukaisemmaksi, reilummaksi ja inhimillisemmäksi – päätös kerrallaan.

Olemme toteuttaneet muun muassa pienimpien eläkkeiden korotuksen, purkaneet aktiivimallin, palauttaneet subjektiivisen oikeuden päivähoitoon, parantaneet suomalaisten perusturvaa, kirjanneet hoitajamitoituksen lakiin, alentaneet sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksenasiakasmaksuja, aloittaneet kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun, toteuttaneet oppivelvollisuuden laajentamisen sekä 2. asteen opintojen maksuttomuuden, lisänneet korkeakoulujen rahoitusta ja aloituspaikkoja yhteensä 10 000 opiskelijalla ja luoneet Fossiilittoman liikenteen tiekartan.  Hallituksen tekemillä vero- ja etuusmuutoksilla on kavennettu tuloeroja. Veroilla on myös kerätty lisäveroja palvelujen ja sosiaaliturvan parantamiseksi. Vuoden 2020 budjetissa alennettiin pieni- ja keskituloisten ansiotuloveroja 200 miljoonalla.

Tämä ei ole vain luettelo. Yksittäisinä asioina jokaisella päätöksellä on todellista merkitystä ihmisen elämässä. Toimia, joiden ansiosta ihmisillä on asiat huomenna paremmin kuin tänään. Mikä merkitys 2. asteen opiskelijoiden perheissä on maksuttomilla oppimateriaaleilla? Tai pienimpien eläkkeiden korotuksilla? Yhä useamman nuoren koulutustason nousulla tai korkeakouluopinnoilla? Myös poikkeuksellisissa olosuhteissa jokaisella suomalaisella on oikeus odottaa, että huomenna asiat ovat paremmin kuin tänään. Sosialidemokraattien johdolla hallitus on onnistunut koronavuosista huolimatta antamaan toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Suomen talous selvisi koronavuosista valtion ottaessa iskun vastaan yksilöiden tai yritysten sijaan. Onnistuneen finanssipolitiikan myötä Suomen talous on ollut alkuvuonna hyvässä vedossa. Tuotanto saavutti koronaa edeltäneen tason jo viime vuonna, työllisyys nousi ennätystasolle, avoimia työpaikkoja oli ennätyksellisen paljon ja julkisen velan BKT-suhde laski viime vuonna.

Siltikin, hallituksen suurin saavutus puuttui listasta. Lähes koko 2000-luvun eri hallitusten valmistelema sote-palvelurakenteen uudistaminen saatiin viimein pääministeri Marinin hallituksen johdolla maaliin. Siinä missä sote- ja maakuntauudistus kaatoi Sipilän hallituksen maaliskuussa 2019, Sanna Marinin hallitus vei läpi uudistuksen keskellä korona epidemiaa. Uudistuksen tavoite on katkaista kehitys, jossa luottamus julkisiin palveluihin on rapistunut. Rakenteiden uudistaminen on ollut välttämätöntä ja siinä on viimein onnistuttu. Nyt on luotu kestävät raamit, joiden sisällä sote-palveluiden parempi toteuttaminen on mahdollista laadukkaasti ja kestävästi, myös tulevaisuudessa.

Sosialidemokraattien johdolla sote-uudistus ei jää hallintorakenteeksi, vaan se on aidosti palveluiden uudistamista ja arjen palveluiden parantamista. Tämä edellyttää myös sosiaali- ja terveysalan henkilöstön riittävyyden ratkaisemista.

Sote-alalle tarvitaan lisää työvoimaa. Hallituskaudella tehdyt tärkeät uudistukset edellyttävät onnistuakseen riittävää ja osaavaa sote-alan henkilöstöä. On kehitettävä työoloja, työhyvinvointia, johtamista ja jatkuvia koulutusmahdollisuuksia. On kehitettävä työjakoja ja moniammatillista tiimityötä, erilaisia hyviä käytäntöjä, joiden tiedämme toimivan.

Lisäksi tarvitsemme valtakunnallisia ratkaisuja, joilla turvataan myös alan riittävä palkkaus, jotta palvelut voidaan toteuttaa. On laadittava kattava palkkasuunnitelma pidemmällä aikavälillä, joka korjaa julkisen sektorin pienipalkkaisten alojen tilannetta. Varsinaiset palkkaratkaisut pysyvät kuitenkin aina työmarkkinajärjestöjen asiana.

Hoitoon pääsyn nopeutuminen ja palveluiden saavutettavuus ei uudistuksen voimaantulon myötäkään tapahdu itsestään. Uudistuksessa onnistutaan vain, jos onnistutaan luomaan uusia tapoja toteuttaa ihmisten luottamuksen saavia palveluita. Onnistuminen tarkoittaa sitä, että terveysasemalle yhteyttä ottava asiakas saa sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä terveydenhuollon ammattilaisten osaamisrajat ylittävän yksilöllisen avun heti. Kun alueella lisäksi onnistutaan vielä ennaltaehkäisevien palveluiden tarjoamisessa oikeille ihmisille, erikoissairaanhoidon palveluita tarvitaan vähemmän ja kevyemmin kuin ennen uudistusta.

Hyvinvointialueille valituilla luottamushenkilöillä onkin nyt uutta luodessa paljon vastuullaan. Toivotan näille päättäjille rohkeutta kokeilla uutta. Toivon, että he edellyttävät hyvinvointialueella päätöksenteossa kaikissa toimissa ihmislähtöisyyttä ja korostavat työntekijöiden mahdollisuutta kehittyä työssään. Näissä ammattilaisissa on viisaus palveluiden järjestämiseen tehokkaammin.

Rakkaus

Rohkeutta vaatii myös katsoa asioita rakkauden näkökulmasta. Rakkauden näkökulmasta asioita katsoessa ei voi olla kyyninen.

Sitaatti filosofi Pärttyli Rinteeltä: Jos rakkaus on toisiin suuntautuvaa iloa ja hyväntahtoisuutta, joka tunnustaa kaikkien lähtökohtaisen tasa-arvon ja huomioi erityisesti heikommassa asemassa olevien näkökulman, niin rakkauden tulee olla mukana poliittisessa päätöksenteossa.

Sosialidemokraattisessa puolueessa tämä periaate on kirjattu puolueen sääntöjen ensimmäiseksi lauseeksi. ”Puolueen tarkoituksena on koota kansalaiset yhteiseen toimintaan sosialidemokratian aatteellisten tavoitteiden toteuttamiseksi ihanteena ja päämääränä vapauden, tasa-arvon ja solidaarisuuden yhteiskunta, yhteistyön ja rauhan maailma sekä puhdas ja turmeltumaton ympäristö.”

Pärttylin mukaan universaalin ihmisrakkauden kautta on mahdollista rakastaa myös tuntemattomia. Empatia voi vahvistaa rakkautta ja edesauttaa rakkauden jatkumista tuntemattomien ihmisyyttä tukeviksi teoiksi. Tarkemmin ajateltuna tämä saattaa olla ollut useimpien syy lähteä mukaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Halu tehdä asioita paremmiksi. Matkan varrella pitää varoa kyynistymistä. Kyynistymiseltä voi välttyä, jos säilyttää uteliaisuuden ja halun kuunnella ihmisiä. Kyky tarkkailla ympäristöä, havainnoida sitä, ja hämmästyä on tärkeää politiikassa kuten muussakin elämässä.

Järjestöllisessä toiminnassa rakkaus on toisia arvostavaa toimintakulttuuria. Omat rajat ylittäviä mahdollisuuksia, tekemisen iloa, hyväksyntää. Oleellista on, että toiminnassa mukana olevat jakavat tavoitteet ja se tapahtuu luontevimmin, kun tavoitteet asetetaan yhdessä.

Pablo Nerudan runossa Puolueelleni on jotakin pohjattoman kaunista. Lause, joka kiteyttää universaalin rakkauden tuntemattomien ihmisten hyväksi tehtävästä politiikasta, sekä yhteisöllisyyden merkityksen.

”Olet tehnyt minut kukistumattomaksi, koska sinuun kuuluen en pääty itseeni.”

Tähän päättäen toivotan teille iloista työväenjuhlaa, toivoa ja rakkautta tärkeässä työssänne paremman huomisen puolesta!

Kiitos.