Marke Tissari on 44-vuotias lähihoitaja ja työnohjaaja.
”Työurani aikana olen työskennellyt kotihoidossa, vanhusten palveluasumisessa ja kehitysvammaisten erityisyksiköissä sekä mielenterveys- ja päihdeyksiköissä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla ympäri Etelä- ja Länsi-Suomea. Tunnen monipuolisesti sotepalvelujen arjen ongelmat, mutta myös onnistuneet ratkaisut.
Olen toiminut pääluottamusmiehenä yli 10 vuotta ja työsuojeluvaltuutettuna pari vuotta. Näissä tehtävissä minulle on kertynyt osaamista ja kokemusta erilaisista yhteistoimintaneuvotteluista, joita hyvinvointialueella tulevina vuosina tullaan runsaasti käymään.
Olen ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettu ja Loimaan kaupunginhallituksen jäsen, nuorisovaltuuston valtuustokummi ja maakuntahallituksen varajäsen. Nämä kokemukset yhdistettynä työkokemukseeni luovat hyvän pohjan hyvinvointialueen luottamustehtäviin.
Nämä ensimmäiset aluevaalit ovat erityisen tärkeät, koska niissä valittava valtuusto luo pohjan ja tulevaisuuden suunnan hyvinvointialueelle.
Ensimmäinen valtuusto päättää niin palveluverkosta, palveluiden sisällöstä kuin henkilöstön asemasta ja osallisuudestakin. Valittu johto ja hallinto ovat vastuussa siitä, että palvelut vastaavat alueen asukkaiden moninaisia tarpeita.”
Henkilöstöstä huolehtiminen ja motivointi
Haluan, että tulevan organisaation henkilöstöpolitiikka on inhimillistä ja oikeudenmukaista. Osaava ja motivoitunut henkilöstö turvataan johtamista kehittämällä, työoloja parantamalla, rekrytointia tehostamalla ja omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuuksia lisäämällä. Palkkojen harmonisointi voidaan saavuttaa nopeastikin luomalla työn vaativuuden arviointijärjestelmä, sijoittamalla henkilöt koulutuksen ja kokemuksen mukaiseen työtehtävään sekä luomalla mahdollisuus ja kannustus edetä uralla.
Yhteistyö ja yhdessä tekeminen
Sosiaalialan järjestöillä, yhdistyksillä ja vapaaehtoistoimijoilla, niin pienillä kuin suurilla toimijoilla on tässä kokonaisuudessa valtava merkitys sekä ennaltaehkäisevien että korjaavien palvelujen tuottajina. Palvelujen tarvitsijat ovat keskiössä, ja saumattoman yhteistyön kehittämiseen eri toimijoiden ja hyvinvointialueen välillä on satsattava aikaa ja varoja.
Hyvinvointialueen valtuustoon tarvitaan yhteistyökykyisiä ja arjen työn ymmärtäviä luottamushenkilöitä, jotka ymmärtävät alueen erilaisuudet asumisessa, etäisyyksissä sekä mahdollisuuksissa saavuttaa palveluja.
Yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille
Jokaisen varsinaissuomalaisen on voitava luottaa siihen, että ambulanssi tai paloauto saapuvat tarvittaessa, hoitoon pääsee nopeasti niin vatsakipujen kuin mielenterveyden ongelmien kanssa, ja että tukea ja neuvoja on saatavilla juuri silloin, kun niitä tarvitaan.
Tärkeintä on, että asiakas ja potilas saavat tarvitsemansa hoidon oikeaan aikaan. Seitsemän päivän hoitotakuu yhdistettynä omalääkäri, omahoitaja ja oma-ohjaaja -järjestelmään sekä moniammatillinen tiimityöskentely varmistavat laadukkaat, asiakkaiden tarpeista lähtevät palvelut.
Palvelujen, joita arjessa eniten käytetään, on oltava helpoiten saavutettavissa – samasta paikasta tulisi saada apua ja neuvoja ongelmien kokonaisuuteen sen sijaan, että asiakkaan on osattava etsiä tukea eri luukuilta. Digitaalisten palvelujen kehittäminen lisää palvelujen saavutettavuutta.
Kustannusten yhdenvertaisuus toteutuu tarjoamalla kaikille samat palvelut aluksi asiakasmaksuja yhtenäistämällä. Tavoitteena on, että asiakasmaksut eivät nouse, ja pidemmällä aikavälillä perusterveydenhuollon asiakasmaksuja voidaan laskea ja lopulta poistaa.
Jaa tämä artikkeli